Kaitalampi ja luonto

Kaitalampi sijaitsee Vihdintiellä 10km pohjoiseen Kehä III:sta. Elielinaukiolta bussiyhteys 345 ja 246. Aikataulut HSL reittiopas. 

Pysäköintialueita on 3, kaksi lammen pohjoispäässä ja yksi viereisen golf -kentän pysäköintialue. 

Alla Suomen Ympäristökeskuksen vuonna 2008 tekemä laaja selvitys Kaitalammen veden laadusta ja ympäristöstä. Kaitalammen vesi on erittäin puhdasta, koska alueella ei ole sitä kuormittavia päästöjä eikä myöskään sinilevää ole havaittu lammen vedessä. Uintipaikan ylläpitäjä on Helsingin kaupungin Liikuntavirasto, joka onkin parantanut Kaitalammen uintiolosuhteita entistä paremmiksi huomioiden ryhmämme avovesiuimareiden toiveet hienosti.

Kaitalampi sijaitsee Pohjois-Espoossa Lakistonjoen valuma -alueella. Kaitalampi on nimensä mukaisesti muodoltaan pitkä (1,2 km) ja kapea (0,2 km) kalliorantainen järvi. Järven pinta -ala on 10 ha ja rantaviivan pituus 3,1 km. Rannat syvenevät jyrkästi ja matalia alueita on hyvin vähän. Järven suurin syvyys on 13 m. Kaitalammen valuma -alue on pieni ja se on kallioaluetta. Valuma -alueen pinta-ala on 0,7 km2 . Kaitalammen valuma-alueella ei ole järviä eikä järveen laske ojia tai puroja.

Pintavesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Kaitalampi on kuulunut luokkaan erinomainen vuosina 1984- 1992. Vesi on kirkasta ja lievästi humuksista. Veden sameus oli 0,9 FNU ja näkösyvyys 3,3 m. Veden väriluku oli 20 mg Pt/l, joten vesi on hieman ruskehtavaa. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen, sillä fekaalisia streptokokkeja, enterokokkeja tai lämpökestoisia kolibakteereja ei vedessä ollut lainkaan. Vesi on hapanta, sillä pH oli heinäkuussa 1 m syvyydessä 5,9 ja 5,0 m syvyydessä 5,7.

Kesällä Kaitalammessa vallitsee lämpötilakerrostuneisuus, sillä veden lämpötila laskee viiden ja yhdeksän metrin välillä yli 6 °C. Alusvesi on kylmää (5 -6 °C) ja veden happipitoisuus on selvästi alhaisempi kuin päällysveden. Kyllästysaste 9 m:n syvyydessä 40% ja 12 m:n syvyydessä 21 %.

Talvella Kaitalammen happipitoisuutta ei ole mitattu ja näin ollen talviaikaisesta happitilanteesta ei ole tietoa. Kaitalammella on vähän vesikasvillisuutta. Ilmaversoiskasvillisuutta ei ole laisinkaan lukuunottamatta itärannalla sijaitsevaa noin neliömetrin kokoista järvikorte -esiintymää.  Kellus-lehtisiä on hyvin vähän. Järven pohjoispäässä kasvaa rannassa suovehkaa ja rantamatalikolla lummetta noin 10m x 10m kokoisella alueella. Lisäksi järven itäosassa olevan lahden pohjukassa soistuneen reunuksen edustalla kasvaa vähän kelluslehtisiä. Järvessä esiintyy luonnonvaraisina kalalajeina hauki ja ahven, istutuskaloina kirjolohi, siika, taimen ja puronieriä.

Kaitalammelle on asetettu kalastusrajoituksia kalastuksen kannattavuuden turvaamiseksi. Kaitalammella on erittäin suuri merkitys yleisen virkistyskäytön kannalta. Järven pohjoispään rantoja kiertää ulkoilupolku, joka on osa Luukin ulkoilualuetta. Rannoilla on useita uintipaikkoja, grillikatoksia, nuotiopaikkoja ja telttailualueita. Alueella ei ole asutusta, sillä järvi on varattu vain virkistyskäyttöön. Järven länsipuolella sijaitseva aarnialue on luonnonsuojelualuetta.