Meditatiivinen uinti - Flow 

Nykyihmisen elämänrytmi on kiihkeä. Moni kokee stressiä ja mieli on alati rauhaton. Uinnista voi silloin olla apua.

Keskittymisemme katkeaa päivän aikana milloin mihinkin ulkoiseen ärsykkeeseen: sähköpostiin, kännykän ääneen, kahvi tuoksuun tai liikenteen meluun. Uinti tarjoaa otolliset olosuhteet rauhoittumiseen ja tietoisen läsnäolon eli keskittymiskyvyn kehittämiseen. Vedessä ei ole ärsykkeitä, emmekä juurikaan kuule emmekä näe. Uinti voi olla kuin meditaatiota.

Meditoinnissa pyritään irrottautumaan arjen huolista ja keskittymään nykyhetkeen. Sen jälkeen olo on virkistynyt. Sama hyvänolon tunne on tuttu uimareille. Kun hyppäät altaaseen, elimistösi saa piristysruiskeen: veri lähtee kiertämään vauhdikkaammin ja mielihyvähormoni endorfiinien määrä lisääntyy. Samalla saat mahdollisuuden rauhoittua.

Joskus uidessa ajantaju katoaa täysin. Tällaista uppoutumista kutsutaan flow-tilaksi.

Flow-uinnin tarkoituksena on luoda olosuhteet, jossa alati levoton mieli pyritään tuomaan uintiin. Kun mieli on keskittynyt, se on rauhallinen. Samaan aikaan voimme löytää tunteen, joka on tuttu monille urheilijoille, taiteilijoille tai monien muidenkin alojen toimijoille. Tämä tunne on flow - kertoo meditaatioon ja flow -uintimetodiin perehtynyt Martti Laajus. Hengitys on eri meditaatio- muotojen ydin. Siihen keskittyminen rauhoittaa ja auttaa sulkemaan pois mielessä alati vellovat ajatukset.


Ankkuroidumme automaattisesti nykyhetkeen. Astmaatikoille suositeltiin aikanaan uintia, koska se opettaa säännölliseen ja syvempään hengittämiseen. Moni meistä hengittää pinnallisesti, mikä heikentää hapen saantia.

Meditaation avulla pystymme tarkkailemaan omia ajatuksiamme ulkopuolelta. Silloin mielen liikkeitä on myös helpompi kontrolloida. Läsnäoleva mieli ei murehdi tulevia vaan keskittyy hetkeen. Se on rento, tehokas, luova ja onnellinen.

Mieli on kuin mikä tahansa lihas, jota voi harjoittaa. Erilaisia meditaatioharjoitteita on tuhansia. Niiden tarkoitus on sama: saada mieli keskitettyä yhteen asiaan.

Hyvästä keskittymiskyvystä on monia hyötyjä. Kuvittele esimerkiksi, että sinun täytyy omaksua iso määrä uutta tietoa lyhyessä ajassa. Stressaannut. Mikä estää sinua oppimasta? 

Se, että keskittymisesi herpaantuu. Tehokas oppija kykenee pitämään mielensä itse asiassa olosuhteista huolimatta. Meditaatiolla voit vaikuttaa myös asenteeseesi. 

Meditatiivisesta juoksemisesta kirjoittanut Sakyong Mipham uskoo, että meditaation myötä saavutetulla rentoudella, pitkäjännitteisyydellä ja sinnikkyydellä voi saavuttaa enemmän kuin urheilu-maailmassa yleisellä aggressiivisuudella. Se auttaa vain altaan toiseen päähän.

Luonnonkauniilla ja rauhallisella Kaitalammella meditaation voi yhdistää uintiin muun muassa näin:

  1. Kiinnitä huomiosi ympäristöön ja veden ääniin.

  2. Kiinnitä huomio kehoosi. Käsien liikkeeseen, jalkoihin, vartaloon.

  3. Kuuntele hengitystäsi.

  4. Keskity hengitykseesi. Tee jokainen sisään- ja uloshengitys tietoisena niistä. Jos mielesi karkaa muihin ajatuksiin, tuo se takaisin hengitykseen.

  5. Jatka uintiasi tällä tavalla. Kun tuot karanneen mielen takaisin hengitykseesi, huomaat, kuinka ajatuksesi rauhoittuvat. Joskus saatat päästä flown tapaiseen tilaan.

Voit myös laskea käsivedot tietyllä matkalla. Yritä sitten vähentää käsivetojen määrää niin, että uintivauhtisi pysyy ennallaan. Tämä parantaa sekä keskittymiskykyäsi että uintitekniikkaasi.

Meditatiivinen uinti vaatii avointa mieltä. Sisukkuudella ja säännöllisyydellä huomaat, kuinka nerokkaasta harjoituksesta on kyse. 


Teksti: Uimarin Treenikirja 2017, Matti Rajakylä ja Noora Valkonen